Neljä ällää, uusi yritys

Yritin eilen kirjoittaa tämän. Yritän nyt uudestaan.

Rakas ystäväni, toinen itse valituista sisaristani, teki vähän aikaa sitten elämänmuutoksen yhteydessä mainion listan asioista, joita hän haluaa lisää elämäänsä. En muista niistä kaikkia sanasta sanaan, mutta asioita oli kaiketikin neljä, ja yksi niistä oli "enemmän tanssia". Ajatelkaa, miten hienosti ajateltu.

Rakas ystäväni, toinen itse valituista sisaristani, sanoi ennen joulua suosittelevansa varauksetta samanlaisen listan tekemistä myös minulle. Uudenvuodenpäivänä, kun oli hiljaista, niin teinkin. Listalle ilmaantui vain hieman väkisin vääntäen neljä ällällä alkavaa asiaa, jotka täten julkaisen katekismuksenomaisesti muistaakseni ne itse ja pyytääkseni ystäviä minua niistä vuoden mittaan muistuttamaan.


Ällä ykkönen: Lisää livekontakteja!

Se on: Sekä omia ihmisiä että uusia ihmisiä että musiikkia koskien kaipaan lisää oikean elämän kohtaamisia.

Enkä malta olla tässä yhteydessä näpäyttämättä, että jokapäiväisihminen merkitsee minun sanastossani eri asiaa kuin tylsän päivän sähköpostiautomaatti. Ensin mainittua ei pitäisi olla varaa hylätä. Jälkimmäisen voi, surutta. Se koira älähtäköön, johon tämä sisäpiiritoteamus kalahtaa.

En toki tulisi toimeen ilman Listaa, enkä aio tullakaan. (toim. huom. Lista on siis entisten, nykyisten ja tulevien pietarilaisten sähköpostilista, kuuden laatuihmisen konsentraatioksi muodostunut jokapäiväinen rakastamiskanava ja foorumi kaikenlaiselle arjen yläpuolelle nousevalle keskustelulle.) Aion kuitenkin pyrkiä voimakkaasti siihen, että tapaisin säännöllisesti kaikkia listalaisia maantieteellisten mahdollisuuksien mukaan. Sama koskee muitakin ystäviä ja kylänmiehiä: Tampere, Pietari, Moskova, Jyväskylä, Lontoo, Berliini ja muut maailman kaupungit, täältä tullaan. Erityinen asema maailman kaupunkien joukossa olkoon silti synnyinpitäjälläni, rakkaalla perheellä, maailman suloisimmalla Aleksanterilla, muillakin armailla kummikakaroilla isoveljineen ja heidän vanhemmillaan, joita minulla on ollut jo vuosikausia ilo kutsua ystävikseni.

Oma sijansa on toki myös heillä, jotka asuvat vielä Helsingissä eivätkä ole muuttaneet pois.

Haluan myös treffeille, koska treffit piristävät vanhanpiian arkea enemmän kuin mikään muu. Jos sinulla on tuttavapiirissäsi aivan syyttä suotta pariutumaton, fiksu, filmaattinen ja järkyttävän komea ynnä sopivasti rokkaava poikamies, ilmianna hänet oitis osoitteeseen asiakarual@netti.fi. Jos mies on hullu, nössö, juuri täräyttänyt entiselle tyttöystävälleen pullan uuniin, nössö, liimautunut exään, nössö, kotimaista pop-lyriikkaa ymmärtämätön, nössö tai vain teepaitojen välityksellä kommunikoiva, jätä ilmianto tekemättä. (Sori, pojat. Ei millään pahalla, ainakaan kovin paljon.)

Livekohtaamiset hyvien bändien ja artistien kanssa kuuluvat myös tähän kategoriaan. Keikkaseuraa kaivataan.


Ällä kakkonen: Lisää литература:a!

Tuo vaikeasti venäjän kieltä osaamattomille avautuva sana on translitteroituna literatura, jonka kaikkia kieliä osaavat tietävät kirjallisuudeksi.

Se on: lisää kirjoittamista ja lisää lukemista.

Aion tänä vuonna hakea Kriittisen korkeakoulun kirjoittajaoppiin. Toivon pääseväni. Aion tänä vuonna selvittää, olisiko minulla mahdollisuutta omistautua nykyistä enemmän kirjoittamiselle, edes hetkeksi.

Ja aion ihan tosissani roikkua vähemmän netissä, tuijottaa vähemmän seinää, ja lukea enemmän niitä hyviä kirjoja, joita muut ihmiset ovat iloksemme aikojen saatossa kirjoittaneet.


Ällä kolmonen: Lisää liikettä, mielellään luonnossa!

Se on: Ylös, ulos ja lenkille. Se on myös Saariselän matka, ja se on erityisesti kesämökki.

Ostin alennusmyynnistä uudet ulkoiluvaatteet. Housut, jotka ovat sopivan pitkät mutta joihin mahtuisi noin kolme takalistoani. (En anna sen häiritä, muunlaisia ulkoiluhousuja ei valmisteta, paitsi sellaisia joissa on edellä mainitun takalisto-ominaisuuden lisäksi liian lyhyet lahkeet. Kaikkea ei voi ihminen saada, jos hänellä on läntisen Euroopan pisimmät sääret.) Takin, jossa on sopivan pitkät hihat ja joka on hienon ja teknisen näköinen ja tuntuinen. Ja pipon, joka pitää todistetusti avoimelta Saimaan selältä tammikuussa puhaltavan tuulen poissa korvien välistä huminoimasta. Aion ryhtyä ulkoiluttamaan niitä säännöllisesti. Aion myös entisenä jokapaikkaankävelijänä tutkiskella mahdollisuuksia kävellä tai pyöräillä töihin, vaikka se edellyttäisikin aikaisemmin heräämistä.

Matkustan maaliskuussa Saariselälle. Siellä aion hiihtää ja muuttua paremmaksi ihmiseksi. Se on mahdollista, olen kaksi vuotta sitten tehnyt niin. Aion myös viettää kesäloman mökilläni ja ehkä Islannissa osittain. Molemmat sisältävät liikettä ja luontoa.

Sateen sattuessa menen jumppaan tai työpaikan kuntosalille. Ensimmäiseen kohtaan sanomme Oi Kyllä! Toiseen kohtaan sanomme että just joo, ja lehmätkin lentää.


Ällä nelonen: Lisää laatua aikaan!

Se on: Jo mainittu kertaalleen tuolla ylempänä.

Siteeraan itseäni ja äsken sanomaani: Aion ihan tosissani roikkua vähemmän netissä ja tuijottaa vähemmän seinää. Kummastakaan ei ole suurempaa hyötyä saati iloa, koska ensimmäinen tympii ja jälkimmäinen ei suinkaan ole yhtään meditatiivista toimintaa vaan yleensä turhan murehdintaa.

Säästyvän ajan aion käyttää laadukkaasti. Teen aika paljon niitä asioita, mitä nytkin teen noilta kahdelta toiminnolta yli jäävällä ajalla. Meditatiivisen puolen voin ottaa haltuun eksymällä silloin tällöin Krunikassa sijaitsevaan Pyhän Kolminaisuuden kirkkoon noin viideltä illansuussa, ja erityisesti noin kuudelta lauantaisin.

En hengästy. Olen, ja nautin olostani. Teen pieniä korjausliikkeitä, mutta oikeaan suuntaan.

---------

Tänään soi Apulannan Ylijäämävalumaa. Hyvistä asioista kyllä kannattaa pitää kiinni, mutta muistaa kuitenkin koko ajan niiden(kin) asioiden tarkoitus.