Vanhuuden emansipaatio

Nyt se on tapahtunut. Olen tullut vanhaksi.

Minulla oli lippu Nosturin Naapurivisa-festareille. Ei niinkään naapureiden, vaan CMX:n takia. En ole nähnyt yhtyettä livenä naismuistiin ja yksi Helsinkiin palaamisen motiivini oli "nähdä omia bändejä livenä".

Vaan kuinka kävi. Katsoin epätoivoisena kelloa puoli yhdeksältä. Ajattelin, että CMX on kuitenkin aina CMX. Virkistyisin, jos lähtisin liikkeelle. Niistin nenää, haukottelin, selasin Reittioppaasta optimaalisia reittejä Nosturiin, missasin bussin, ratikan ja junan jos toisenkin. Varttia vaille kymmeneltä epätoivo oli entistä syvempää. Soittoaikaan jäljellä olevat kaksi tuntia tuntuivat ylipääsemättömän mahdottomilta kestää. Niistin nenää, haukottelin. Kymmeneltä luovutin, hyppäsin pyjamaan, pesin hampaat ja naaman ja ryömin tyytyväisenä sänkyyn. Nukahdin sekunneissa. Kostoksi alitajuntani näytti minulle aamuyöstä kamalia Matrix-tyyppiseen kaksoismaailmankaikkeuteen sijoittuvia painajaisia, joissa ihmisiltä revittiin päitä irti. Vaikka perustelinkin kotiin jäämistä sillä, että olen Hyvä ihminen koska tuin omasta mielestäni hauskaa musiikkiyhteistyön muotoa 22 eurolla.

Lieventäviä asianhaaroja toki on. Olen flunssassa, vaikka yritän sitkeästi väittää että tämä on vain "pientä nuhaa". Olin eilen koko päivän töissä tekemässä perinnöksi saamiani rästitöitä, jotka ovat nyt muisto vain. Hatunnosto itselle, mutta kuusipäiväiset työviikot ovat kiistatta väsyttävämpiä kuin viisipäiväiset. Eikä minulla ollut keikkaseuraa, joka olisi sanonut että nyt lähdetään, Ismo soittaa jo.

Tarinan opetus: On vähän surullista ja haikeaa todeta, että olen vanhentunut. Mutta on toisaalta vapauttavaakin todeta oivaltaneensa, ettei elämä ole koko ajan jossain muualla. Elämä on tässä ja nyt, sähköpostiviestissä Mikkelin Oraakkelille tai kohtalonuhistoverille Moskovaan, kohta se menee suihkuun ja sitten Jonaksen kanssa aamukahville.

Eikä sitä saa juoksemalla kiinni vaikka miten yrittäisi.

---------

Tänään soi CMX:n Taivaan lapset. Nyt vähän harmittaa eilinen uneliaisuus, kun näin biisilistan.