Bloginpitäjä on maannut tainnoksissa sohvalla jos toisellakin ja vääntäytynyt välillä syömään vähän lisää entisen ähkyn päälle. Niin kai jouluna kuuluukin. Kunniamaininta viihtymisestä Tapio Rautavaaran elämäkerralle ja Picasalle, jonka avulla on poisteltu punasilmiä yhdestä jos toisestakin valokuva-albumista.
Pieniä joulurauhan rikkeitä on tosin tapahtunut täälläkin. Mökkitalkkarin öiset tekstiviestit menevät kiistatta kategoriaan "miksi, oi miksi" ja eilinen presidentin valtaoikeuskeskustelu ei myöskään täyttänyt kuulijoiden mielestä sopuisan joulutarinoinnin tunnusmerkkejä.
Viime yönä eräs piha-asukki oli kyllästynyt joulurauhaan ja pistänyt lopullisesti ranttaliksi:
Pihamaa on täynnä jäniksen (tai jänisten?) kaahausjälkiä ja pikkulintujen joululahja, äitin kukkapenkkiä koristavan kiven kylkeen isketty kauralyhde näyttää tällä hetkellä melko surulliselta:
Jos olisi valvonut yöllä, olisi luultavasti nähnyt korvia, tassuja, pulleita massuja ja häntiä vilisten. Rauhallisemman joulutunnelman ystäville suosittelen tuossa oikealla pyörivää Harmaan sävyjä -diaesitystä. Taustamusiikiksi vaikkapa Vivaldia.
---------
Tänään soi Jänöjussin mäenlasku. Laurakaisa lähtee hiihtämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti