Jukka Relander kirjoitti tänä aamuna Hesarissa mainiossa kolumnissaan feminismistä. Tuosta aatteiden syöjättärestä, joka on vain PMS-oireisten kitkerien ämmien ja puutteessa elävien vanhojenpiikojen vitsaus, koska maassamme vallitsee jo täydellinen tasa-arvo, jota femakot vaan eivät ole huomanneet ja jatkavat siksi turhaa vouhkaamistaan.
Relander kysyi, voiko mies olla feministi. Miksei voisi. Meilläkin asuu sellainen.
On feministimiehiä ja -naisiakin, on "kyllä mä niinku periaatteessa oon tasa-arvon kannalla" -miehiä ja saman ideologian jakavia naisia - ja sitten on tietysti Eskoja. Esko voi olla myös nainen.
Eskot uskovat siihen, että eri sukupuolille on joskus siinä puusta laskeutumisen vaiheilla määräytynyt joukko erilaisia ominaisuuksia, jotka eivät esiinny toisessa sukupuolessa kuin vinksahtaneissa poikkeustapauksissa. Ja koska asia on AINA ollut niin, tulee se jatkossa olemaankin. Mitään tekemistä tällä pyhällä totuudella ei ole sen asian kanssa, että ihmiskunta on läpikäynyt tuon ajanjakson jälkeen melkoisen pätkän evoluutiota, oppinut rakentamaan hybridiauton ja tekokynnet geelistä, suoriutunut muutamasta talouden rakennemuutoksesta ja päätynyt ainakin näillä leveysasteilla postmoderniin jälkiteolliseen hyvinvointivaltioon, jossa kaikki on kaikille mahdollista ja suurin ongelma se, mitä hotsittaisi valita.
Sellaisessa maailmassa on varmasti hyvä vitsi se, kun keski-ikäinen johtavassa asemassa oleva Esko vähän kärjistelee lausunnoissaan ihannenaisensa olomuotoa, ja tiukkapipot femakothan siitä vaan älähtävät.
Ja niin siinä kuin tässä minunkin maailmassani nuo samaiset Eskot keski-ikäisten sovinistimiesten hahmossa ovat niitä, joilla on valta. Jotka tekevät päätökset, luovat ilmapiiriä ja vetelevät linjoja yleiselle mielipiteelle. Joiden mielestä nainen on "tarkoitettu pitämään miestä hyvänä ja olemaan haluttava".
Minusta ei ole mitään pahaa siinä, jos joku nainen kokee elämäntehtäväkseen miehen hyvänäpidon ja haluttavana olemisen. Minusta on niin ääliömäistä ja taantumuksellista sanoa ääneen, että naiset olisivat TARKOITETTUJA edellä mainittuihin toimiin, että jos näin ajattelisin, istuisin varmasti hiljaa nurkassa häpeämässä enkä laukoisi mielipiteitäni julki painetussa sanassa.
Minulle ei tulisi mieleenkään sanoa, että "mies on tarkoitettu kantamaan painavia esineitä ja käyttämään yksinkertaisia mekaanisia kojeita ja laitteita", koska minusta miehistä on niin kovin paljon muuhunkin. Siksi minä edellytän - en toivo, en pyydä enkä anele, vaan edellytän - samanlaista lähestymistapaa itseeni naisena.
Jostain syystä aika usein niin tapahtuukin - mutta ei ilman toisinaan tiukkasanaista ja kipakkaakin edellyttämistä. Se siitä, 2000-lukulaisesta tasa-arvo-onnelasta.
---------
Tänään soi CMX:n Täynnä naisia. Ja tänäkin päivänä "nainen kantaa ristiään pimeässä nauraen."
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti