Tänään kotona

Aina mainio Äitiharjoittelija on kirjoittanut siitä, kuinka mitääntapahtumattomuus johtaa bloginpäivittämättömyyteen.

Myös tapahtumarikkaudella on samanlainen lopputulos.

Mutta blogin kirjoittaminen on kivaa. Ja blogia lukevat hahmot ja tyypit ovat kaivanneet kuulumisia. Ja koko Mikkeliin muutto on raportoimatta, ja sitä kautta myös itselle sisäistämättä. On tapahtunut paljon hyvää, ja on tapahtunut suruista suurin. On ollut sellainen olo, ettei huvita kirjoittaa, ja yhtenä iltana tapahtui niinkin ettei oikein huvittanut edes elää. Sittemmin on tullut valoisampaa, konkreettisestikin.

Nyt olemme siis täällä. Elämme, asumme. Meillä on koti, josta puuttuu sohva ja sänky ja pari muuta juttua, mutta jossa on maailman hienoimmat (tai ainakin retroimmat) lamput. Meillä on parveke ja vaatehuone ja entisen pesukoneettoman elämän tilalla astian- ja pyykinpesukoneellinen elämä. Perjantai-iltaisin saunomme saunavuorolla ja sunnuntaiaamuisin lähdemme klo 9.15 hiihtämään.

Satunnaista vitutusta puramme Nasun ja muiden kanssa Parnell'sissa. Se on meidän kantapaikka. Täällä meidän kaupungissa. Meidän kotona.

---------
Tänään soi tietenkin Madness ja Our house. Ihan tässä meidän kadulla.