Ja miettinyt, kävellessäni töistä kotiin syömään sitä ja katsellessani Johanneksen kirkon torneja, että onnellisuutta näköjään jaellaan täällä eteläisessä Helsingissä eräille suorastaan menneen vuosikymmenenkin tarpeiksi.
Hyvä niin. Otan sen kaiken vastaan, enkä enää pelkää että se otetaan minulta pois.
---------
Tänään soi jauhelihaperunasoselaatikkokokin ruuanlaittomusiikki, Bob Dylan ja Gotta Serve Somebody. Meinaa sitä, että nyt on minun tiskivuoro. Ensimmäistä kertaa Kasarmikadulla.
---------
EDIT, klo 21.55:
Jauhelihaperunasoselaatikkokokki, lievää epätoivoa äänessään: "Jos minä virittäydyn nyt tuohon sohvalle katsomaan televisiota, ja haen vaikka jääkaapista oluen. Ja sinä viimein menisit tiskaamaan. Niin voidaan hetken leikkiä olevamme semmoinen normaali suomalainen perhe. Jooko?"
Laurakaisa, hilpeästi: "Ei!"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti