keskiviikko 7. huhtikuuta 2010

Addiktio

Naisenne rintamalta raportoi: Olen jäänyt koukkuun.

Ennen helmikuun alkua olin koukussa muotiblogeihin. Luin niitä päivittäin, useita. Sitten elämä keikahti ympäri ja muotiblogit lakkasivat kiinnostamasta, jotenkin ne tuntuvat vähän, hmm, tyhjänpäiväisiltä.

Nyt olen jo viikon ajan istunut illat nokka kiinni koneessa ja suoltanut sohvalla päivystävälle puolisolle suuhuni ennen sopimattomia sanoja. Höyrysulku, pönttöuuni, rossipohja, pinkopahvi, kuumabitumointi. Minua kiinnostavat huomattavasti enemmän rakenneasiat kuin sisustus. Meillä on jo sisustus! Nyt tarvitaan talo. Ja olen ymmärtänyt, että vanhassa talossa asuminen edellyttää ainakin jonkinlaista vanhan talon ymmärtämystä.

Perulainen runoilija César Vallejo on kirjoittanut mainiosti näin:

"Uudet talot ovat kuolleempia kuin vanhat koska niiden seinät on tehty kivestä tai teräksestä mutta ei ihmisistä. Talo astuu maailmaan, ei silloin kun se on saatu rakennetuksi vaan silloin kun siinä aletaan asua. Talo elää yksinomaan ihmisistä, niinkuin hauta."

Ja vielä näin:

"Todellisuudessa kaikki ovat lähteneet talosta, mutta totuus on että kaikki ovat jääneet. Eikä se mikä on jäänyt ole heidän muistonsa vaan he itse. Eikä ole niinkään että he jäisivät vaan he jatkuvat talon läpi. Teot ja toiminnot lähtevät talosta junalla tai lentokoneella, ratsain tai jalan tai maassa raahautuen. Se mikä jatkuu talossa on orgaani, parhaillaan tapahtuvassa ajassa tai ympyränkehällä toimiva tekijä. Askelet ovat menneet, suudelmat, anteeksiannot, rikokset. Se mikä jatkuu talossa on jalka, huulet, silmät, sydän. Kiellot ja vahvistukset, hyvä ja paha ovat hajaantuneet. Se mikä jatkuu talossa on teon subjekti."

Tämä runo on julkaistu antologiassa nimeltä Kello nolla, ja se on minun asumisfilosofiani ydin. Järki toki mukaan - kyllä terveellä rossipohjallakin on oma olennainen sijansa tässä maailmassa.

---------

Tänään soi Rintamamiestalo.fi -forumilta erään kirjoittajan allekirjoituksesta bongattu, minusta hyvin osuva Anna Erikssonin Huojuva talo. "Huojuva talo, äiti kuule minua, voimat ei riitä, en tiedä mitä tehdä..." Hymyilyttävä signature, kerrassaan.

Ei kommentteja: