Muuttomanageri

Olen muuttanut 2000-luvulla yhdeksän kertaa. Se on enemmän kuin kerran vuodessa. En suosittele yhtään kenellekään.

Ei siis liene ihme, että minusta on muuttojen myötä kehittynyt melko ammattimainen muuttonainen. Lisäksi olen selvästi kehittänyt itselleni vain muutossa aktivoituvat lihakset, jotka mahdollistavat muun muassa pesukoneen kantamisen kolmanteen kerrokseen sortumatta taakan alle.

Mikkelin Oraakkeli muutti viime viikonloppuna maallisen tomumajansa 300 metriä entisestä sijainnista eri suuntaan. Vanhojenpiikojen yhteistyö- ja avunantoyhdistyksen peruskirjan mukaisesti autoilin paikalle auttamaan. Mikkelin ainoa raavas mies tuli hätiin sen pesukoneen ja parin muun pienemmän esineen kanssa, mutta lopusta selvisimme naisvoimin. Lauantaina piti tosin ottaa puhelu keinoenolle ja kysyä traditionaalinen "jos lampussa on sininen ja musta ja katossa musta, harmaa ja ruskea, mikä menee mihinkin" -kysymys. Mutta valoa saatiin kansalle eikä vaellettu enää pimeydessä. Juurikaan.

Muuton eksoottisin esine ei suinkaan ollut osminolainen pirtanauha josta tuli käden käänteessä joulupaperirullapidike, vaan jonkun tuntemattoman espanjankielisen maan kansalliskirjaston vaaleanpunaiset lainauskortit. Oraakkeli ei, ehkä onneksi, itsekään tiennyt, mitä reittejä nämä esineet olivat hänen hallintaansa seilanneet.

Muutossa tulee aina toisinaan eteen niitä hetkiä, kun ei keksi, mihin ryhtyisi seuraavaksi, ja pyörii kaoottisissa huoneissa kuin itänaapurin edustaja Anttilassa vailla tointa ja virkaa. Tässä nimenomaisessa muutossa parasta oli ehdottomasti se, että Anttila-hetkien koittaessa saattoi mennä keittiöön raaputtamaan punaista maalia irti seinästä. Seinä oli tarkoitus raaputtaa viikonlopun aikana kokonaan, mutta toisin kävi.

Viideltä lauantai-iltana, aikalailla tasan vuorokauden kestäneen muuttotoimenpiteen jälkeen, ehtoisa emäntä iski nimittäin Sovetskoje Shampanskojen pöytään, väänsi upouuden saunansa lämpiämään ja totesi että johan tässä tuli muutettua. Sitten seurasi laadukasta, akateemista ja ehdottoman intellektuellia keskustelua, saunomista, vaatteiden kaivelua muuttokaaoksesta ja muuttokaaokseen hukkuneesta matkalaukusta ja ikimuistoisen savolaisen tarjoilijan sulostuttama illallinen Mikkelin Fransmannissa. Jos ikinä satutte Mikkeliin, unohtakaa angstinne ketjuravintoloita kohtaan ja menkäää Fransmanniin. Hyvällä onnella teille sattuu tarjoilijaksi Mikkelin mainioin edeskäypä.

Muuttajat bailasivat ankarasti Mikkelin yössä kolmeen asti aamulla, kävivät ostamassa pitsan aamiaiseksi, söivät sen välittömästi kotiin päästyään ja kellahtivat nukkumaan koottuihin huonekaluihin.

Seuraavana aamuna toisella heistä oli pää aika kipeä.

---------

Tänään soi radion kotimatkalla soittama Beatlesin Eleanor Rigby. "All the lonely people, where do they all come from?" Sitä en tiedä, mutta ainakin ne voivat auttaa toisiaan muutoissa ja olla itse asiassa olematta yksinäisiä lainkaan.